Lehtovaaran koulu

                                     Lehtovaaran koulu    

 

Kuvassa näkyvä Lehtovaaran koulu Nurmeksessa rakennettiin vuonnna 1954 vanhan koulun pihapiiriin. Yksi pihapiirin rakennuksista oli säveltäjä P.J. Hannikaisen synnyinkoti. Vaikka loppuvaihessa koulussa oli noin sata oppilasta, koulun toiminta loppui 2010-luvun alussa. Rakennusta on sen jälkeen yritetty epätoivoisesti myydä tuloksetta. Rakennuksessa on ollut erilaisia vuokralaisia, mutta viimeisemmän myyntiyrityksen jälkeen tänä syksynä rakennus on päätetty jättää kylmilleen ja vaille kunnossapitoa vuoden 2021 alussa odottamaan purkua, mitä toki vaikeuttaa rakennuksen suojelumerkintä. Kävin paikalla valokuvaamassa 9.12. kaupungin lainaamilla avaimilla.  

Seuraavassa muutama ulkokuva laittamallani tunnelmavalaistuksella:

Vasemmalla puolella rakennusta oli myös asuntoja, joissa yhdessä asui vielä tänä vuonna tuntemattomaksi jäänyt henkilö.

  

Rakennuksen ikkunoita on jo nyt ennaltaehkäisevästi vaneroitu: Suoraan edessä näkyy rakennuksen liikuntasalisiipi.

  

Näkymää käytävälle.

 

Vedet on hanojen asennosta päätellen jo katkaistu.

 

Luokkahuone.

  

Opettajainhuone.

 

Korona ei ole ensimmäinen eikä valitettavasti viimeinen virusinfektio. Tuossa paperissa 2009 esitelty virusinfektio ei tosin ollut kausi-influenssaa vaarallisempi.

 

Näkymää parvekkeelta: edessä näkyvä puurakennus on Lehtovaaran koulun alkuperäinen rakennus, joka on löytänyt uuden omistajan.

 

Käytävää.

 

Kellarissa lienee ollut jonkinlainen kuntosali.

 

Kuntosalin seinää melko stereotyyppisine tyttökuvineen. Mennyt oli niin vahvasti vallannut huoneen, että kellokin oli säikähtänyt ja pysähtynyt.

 

Jotkut sankarit olivat käyneet harjoittelemassa grafiitintekoa porraskäytävään. Jään kovasti toivomaan, että nämä maalaukset ovat grafiittitaiteiljan uran alkutaivalta, muuten nuo menisi aika lailla hukkaan. Vaikka rakennus oli vielä kunnossapidon piirissä, ei ainakaan tuon rapun valot toimineet toivomallani tavalla.

 

Pannuhuonetta: edessä kaksi öljypolttokattilaat, joilla rakennuksen lämmittäminen maksaa sievoiset 24 000 euroa vuodessa. Onneksi Nurmeksen päättäjät ovat keksineet verorahoille kuntalaisia enemmän hyödyttävää käyttöä.

 

Öljypoltin 1:n kytkin on vielä päällä ja varoitusvalokin palaa vielä uskollisesti.

 

Kylmilleen laittamisen jälkeen lämmityksen kiertovesien painemittarit tulevat näyttämään yhtä olematonta lukemaa kuin tämä lattialla makaava mittari.