Johdatus Santalahteen

                              Johdatus Santalahteen

        

 Tampereella sijaitseva Santalahden entinen teollisuusalue oli kiistatta 2000-luvun tunnetuin ja epäilemättä hienoin autiotalokohde Suomessa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennettu teollisuusrakennuskokonaisuus sisälsi alun perin hyvin erilaisia teollisuutta aina luujauhon valmistuksesta kattohuopatuotantoon. 1960-luvulla rakennukset muutettiin pienteollisuuskäyttöön, mikä koki aikakautena loppunsa 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen alueen valtasivat grafiittitaiteilijat, satunnaiset retkeilijät ja kattoa päällensä etsivät asunnottomat. Vuodesta 2018 alueelle on alettu rakentaa uutta asuinaluetta, mikä tieltä moni alueen rakennus on joutunut väistymään. Tämä teksti olkoot siis jonkinlainen muistokirjoitus.

Alun perin Enqvistin paperitehtaana tunnettu rakennus kuuluu alueen vanhimpiin. Rakennuksen juuret yltävät aina 1800-luvulle, jolloin vasemmalle puolella oleva alkuperäinen rakennus valmistui. 
Yksi rakennuksen viimeisistä käyttäjistä oli kuvassa näkyvä ompelimo. Rakennuksessa oli vielä 2000-luvun alkuun myös asuntoja. Asuinolosuhteet niissä olivat kuitenkin melko alkeelliset, esimerkiksi lämmintä vettä ei tullut hanasta. 
Rakennuksen autioiduttua siellä järjesttiin underground-bileitä, joiden muistilista näkyy kuvassa. Joidenkin pitämiseen pyydettiin jopa lupa rakennuksen omistajalta. 
Tiloja vuokrattiin myös bändikäyttöön, jonka jäljiltä kuvassa näkyvä parhaat päivänsä nähnyt syntetisaattori. 
Tulipalot olivat Santalahdessa jatkuva ongelma. Kuvassa näkyy palaneen varastorakennuksen rauniot.  
Tämä tulipalo johti materiaalisten vahinkojen lisäksi kuolemantapaukseen. Muuan koditon oli kovalla pakkasella tehnyt nuotion rakennuksen lattialle ja tuli oli karannut hallinnasta. Koditon ei ehtinyt rakennuksesta pois, vaan tukehtui savuun porrastasanteelle.    

 
Paperitehtaan edessä oli kaarihalleina tunnettuja varastoja, joissa oli vielä 2010-luvulla varastotiloja. 

 
Kaarihallien vieressä oli auton varaosia mainostava yritys, joka ei tosin koskaan ollut auki.
Kuvassa näkyy kattohuopatehtaana tunnettu rakennus. Tehtaan toiminta loppui jo 1970-luvulla, mutta vielä 2000-luvun alussa rakennuksessa oli jonkinlaista autopajatoimintaa. 
Kattohuopatehtaan ikkunasta avautuuu hieno näkymä Näsijärvelle. Piipussa lukee "vain sinä olet vastuussa elämästäsi". Arvoitukseksi on jäänyt, miten se on onnistuttu siihen kirjoittamaan.
Santalahden alueelle mahtuu monta inhmillistä tragediaa. Kuvassa on kattohuopatehtaan katolta kuolettavin seurauksin pudoneen nuoren muistopaikka.   


    Edessä näkyy Santalahden ehkä kuuluisin rakennus, tulitikkutehdas, joka on tässä kuvattuna vielä loistonsa päivinä. Olen aikoinani ostanut (luit oikein) oikeuden käyttää kuvaa Tampere-seuralta erääseen toiseen tekstiini. Rakennuksen omisti 1970-luvulta vuoteen 2005 Pekka Mäkinen-niminen liikemies, joka varastoi pihalla runsaasti vanhoja autoja. Ilkivallantekijät piinasivat rakennusta jo hänen eläessään ja Mäkinen menetti poliisille aseensa, kun hän oli uhkaillut maalausintoisia nuoria ampumisella. Mäkinen kuoli rakennuksen pihalle 2005 ja hänen on huhuttu kummittelevan rakennuksessa.  
Tulitikkutehdas on erityisen tunnettu grafiiteistaan. Valitettavasti itselläni ei ole sisätiloista säilynyt valokuvia, mutta niitä löytää kyllä helposti netistä. Rakennuksen sisätiloja luonnehti se, että kaikki mahdollinen on joko rikottu tai poltettu.  

 
Yllä näkyy Teollisuusniklaamona tunnettu rakennus, joka valmistui alun perin luujauhotehtaaksi 1800-luvulla. Luvattomien kulkijoiden torjumiseksi alue jossain kohti aidattiin, mutta sen tulokset jäivät odotettavasti hyvin laihoiksi. Kävin rakennuksessa aikoinaan myös niklaamon viimeisen yrittäjän kanssa, jonka toiminta loppui rakennuksessa 2005. Käytössä ollessaankin rakennus oli kuulemma "aikamoinen murju". Alla rakennuksen jäänteitä keväällä 2018. 

 
 
Varsinkin sivusta katsottuna rakennus näytti jo pahasti kärsineeltä. Ainakin vielä 2013 edessä oli puinen lastauslaituri, mikä jostain syystä siitä purettiin.

 
Rakennuksessa toimineen yrityksen mainostarra. Yrityksen tuotteita vietiin laajalle ulkomaita myöten.
Tässä huoneessa työskenteli aikoinaan niklaamon toimitusjohtaja. Rakennuksesta oli myöhemmin viety sähköjohdotkin romukuparin toivossa. 

 
Takana oli vielä varastorakennus, jossa huhupuheiden mukaan on myyty aikoinaan polkupyöriä. Rakennuksen takana on junarata, joiden ääni kuului hyvinkin voimakkaasti. 
Radan toisella näkyvä autiotalo oli jossain kohti 2000-lukua anarkistien talonvaltauksen kohde. Heidät kuitenkin sieltä häädettiin, sillä parempihan rakennuksen on mädätä itsekseen ilman käyttöä. 

Toivon, että näiden kuvien ja tarinoiden kautta pääsit alueen tunnelmaan edes osin kiinni! Hienot autiotalokohteet ovat ikävä kyllä väliaikaisia ja erityisesti tätä paikkaa olen itse jäänyt nuoruuteni lukemattomien "tutkimusretkieni" kohteena kaipaamaan. 

Jos alue kiinnostaa enemmän, suosittelen tutustumaan erityisesti Kai Ylisen graduun alueen grafiittiperinteestä (https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45879).
































Kommentit