Tiurun sairaala: Johdatus tuberkuloosiin ja sen muistomerkkiin
Tuberkuloosi on yleensä keuhkoissa esiintyvä, pitkäaikainen sairaus, joka aiheutuu Mycobacterium tuberculosis-nimisen bakteerin aiheuttamasta infektioista. Kansankielellä on puhuttu taudista muun muassa keuhkotautina. Ennen antibioottien keksimistä tauti levisi laajalle kehoon ja johti monesti kuolemaan. Tuberkuloosibakteeri pesiytyi useimmiten keuhkoihin, mutta se saattoi esiintyä myös esimerkiksi imusolmukkeissa tai keskushermostossa. Tuberkuloosin aiheuttaman bakteerin löysi 1882 bakteriologi Robert Koch. Keuhkotuberkuloosin oireisiin kuuluvat yskä, limaisuus ja veriyskä, kuume ja yleiskunnon heikkeneminen.
1900-luvun alussa se aiheutti 13% kaikista kuolemantapauksista. Tuberkuloosia saatettiin sairastaa vuosia ja etenkin samassa taloudessa olevilla oli huomattava riski sairastua siihen. Sairaus luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Tuberkuloosille ei ollut varsinaista hoitoa ennen 1950-1960-lukuja, jolloin keksittiin erilaisia antibioottivalmisteita. Hoitona käytettiin levon ja sopivassa ilmanalassa olemisen lisäksi erilaisia leikkaushoitoja, joilla pyrittiin esimerkiksi keinotekoisen ilmarinnan tai eriasteisten kollapsien avulla helpottamaan keuhkotuberkuloosin oireita. Leikkaukset saatettiin tehdä ilman nukutusta tai pelkässä paikallispuudutuksessa.
Tuberkuloosi on piinannut ihmisiä jo esihistoriasta. Tämä tiedetään sen takia, että sairaus jättää jälkiä luustoon. Tauti alkoi levitä huomattavasti 1800-luvulla teollistumisesta johtuneen kaupungistumisen takia. Varsinkin tuon ajan kaupungeissa ihmiskontaktien määrä kasvoi huomattavasti maaseutuun verrattuna, mikä oli otollista tartuntataudeille.
Tuberkuloosibakteerin keksiminen antoi pontta ympäri Eurooppaa erilaisten parantoloiden rakentamiseen. Ensimmäiset parantolat rakennettiin Suomeen 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin keskustelu tuberkuloosista lisääntyi eri päätöksentekojärjestelmissä ja alan yhdistyksissä. 1906 painettiin ensimmäiset laajalevikkeiset valistuslehtiset, joissa opetettiin hygieniaa ja muutenkin terveelistä elämää. 1900-luvun alussa tapahtunut valtiopäiväuudistus helpotti valtionrahoituksen saamista parantolahankkeisiin ja ensimmäinen valtion rahoittama parantola avattiinkin 1917, jota seurasi lukuisia rakennushankkeita. Parantoloiden lisäksi koulutettiin tuberkuloositarkastajia, painettiin lentolehtisiä ja annettiin laajamittaista valistusta, joilla pyrittiin kitkemään esimerkiksi lattioille sylkemistä tai yhteisestä astiasta juomista.
Tässä käsiteltävä Tiurun sairaala valmistui 1939 Suomen suurimmaksi tuberkuoloosiparantolaksi. Tiuru toimi monen muun parantolan tapaan sotasairaalana sodan aikana, mikä johti luonnollisesti tuberkuloositilanteen pahenemiseen. Parantavan lääkityksen keksimisen jälkeen alkoi parantolajärjestelmä hiljalleen purkautua 1960-luvulta alkaen. Tuberkuloosi on nykyään Suomessa hyvin harvinainen, minkä takia laajamittaiset rokotukset on lopetettu. Esimerkiksi Venäjällä tuberkuloosia kuitenkin paikoittain esiintyy.
Tiurun sairaalan toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa, jonka jälkeen 1993-2012 rakennuksessa toimi Joutsenon vastaanottokeskus. Lämmitys katkaistiin rakennuksen suojelumerkinnästä huolimatta vuonna 2016. Vierailin paikalla kesällä 2019 sekä saman vuoden joulukuussa. Rakennuksen omistaa Lappeenrannan kaupunki.
Tuberkuloosi on yleensä keuhkoissa esiintyvä, pitkäaikainen sairaus, joka aiheutuu Mycobacterium tuberculosis-nimisen bakteerin aiheuttamasta infektioista. Kansankielellä on puhuttu taudista muun muassa keuhkotautina. Ennen antibioottien keksimistä tauti levisi laajalle kehoon ja johti monesti kuolemaan. Tuberkuloosibakteeri pesiytyi useimmiten keuhkoihin, mutta se saattoi esiintyä myös esimerkiksi imusolmukkeissa tai keskushermostossa. Tuberkuloosin aiheuttaman bakteerin löysi 1882 bakteriologi Robert Koch. Keuhkotuberkuloosin oireisiin kuuluvat yskä, limaisuus ja veriyskä, kuume ja yleiskunnon heikkeneminen.
Jo melko rappeutunut julksivu tieltä päin katsottuna.
1900-luvun alussa se aiheutti 13% kaikista kuolemantapauksista. Tuberkuloosia saatettiin sairastaa vuosia ja etenkin samassa taloudessa olevilla oli huomattava riski sairastua siihen. Sairaus luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Tuberkuloosille ei ollut varsinaista hoitoa ennen 1950-1960-lukuja, jolloin keksittiin erilaisia antibioottivalmisteita. Hoitona käytettiin levon ja sopivassa ilmanalassa olemisen lisäksi erilaisia leikkaushoitoja, joilla pyrittiin esimerkiksi keinotekoisen ilmarinnan tai eriasteisten kollapsien avulla helpottamaan keuhkotuberkuloosin oireita. Leikkaukset saatettiin tehdä ilman nukutusta tai pelkässä paikallispuudutuksessa.
Sairaalan pääaula.
Tuberkuloosi on piinannut ihmisiä jo esihistoriasta. Tämä tiedetään sen takia, että sairaus jättää jälkiä luustoon. Tauti alkoi levitä huomattavasti 1800-luvulla teollistumisesta johtuneen kaupungistumisen takia. Varsinkin tuon ajan kaupungeissa ihmiskontaktien määrä kasvoi huomattavasti maaseutuun verrattuna, mikä oli otollista tartuntataudeille.
Osaston käytävää. Potilaat pyritiin pitämään mahdollisimman rauhallisina, joten seinät maalattiin rauhoittavilla väreillä kuten sinisellä. Potilaan kuollessa potilastovereita ei haluttu järkyttää: ruumiit kuljetettiin osastolta öisin.
Tuberkuloosibakteerin keksiminen antoi pontta ympäri Eurooppaa erilaisten parantoloiden rakentamiseen. Ensimmäiset parantolat rakennettiin Suomeen 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin keskustelu tuberkuloosista lisääntyi eri päätöksentekojärjestelmissä ja alan yhdistyksissä. 1906 painettiin ensimmäiset laajalevikkeiset valistuslehtiset, joissa opetettiin hygieniaa ja muutenkin terveelistä elämää. 1900-luvun alussa tapahtunut valtiopäiväuudistus helpotti valtionrahoituksen saamista parantolahankkeisiin ja ensimmäinen valtion rahoittama parantola avattiinkin 1917, jota seurasi lukuisia rakennushankkeita. Parantoloiden lisäksi koulutettiin tuberkuloositarkastajia, painettiin lentolehtisiä ja annettiin laajamittaista valistusta, joilla pyrittiin kitkemään esimerkiksi lattioille sylkemistä tai yhteisestä astiasta juomista.
Tässä käsiteltävä Tiurun sairaala valmistui 1939 Suomen suurimmaksi tuberkuoloosiparantolaksi. Tiuru toimi monen muun parantolan tapaan sotasairaalana sodan aikana, mikä johti luonnollisesti tuberkuloositilanteen pahenemiseen. Parantavan lääkityksen keksimisen jälkeen alkoi parantolajärjestelmä hiljalleen purkautua 1960-luvulta alkaen. Tuberkuloosi on nykyään Suomessa hyvin harvinainen, minkä takia laajamittaiset rokotukset on lopetettu. Esimerkiksi Venäjällä tuberkuloosia kuitenkin paikoittain esiintyy.
Jäänne sairaalan ajalta. Ylilääkärit olivat monesti entisaikojen sairaaloissa melkein itsevaltiaan roolissa.
Tiurun sairaalan toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa, jonka jälkeen 1993-2012 rakennuksessa toimi Joutsenon vastaanottokeskus. Lämmitys katkaistiin rakennuksen suojelumerkinnästä huolimatta vuonna 2016. Vierailin paikalla kesällä 2019 sekä saman vuoden joulukuussa. Rakennuksen omistaa Lappeenrannan kaupunki.
Parveke. Parantoloiden potilailla oli tiukka päiväjärjestys, johon kuului muun muassa useita tunteja makuutusta näillä parvekkeilla vuodenajasta riippumatta. Ylempien kerrosten potilaiden kanssa vaihdeltiin narumenetelmällä tavaroita. Parantoloissa eläminen oli kaikista pyrkimyksistä huolimatta välillä liian raskasta ja jotkut potilaat tekivätkin itsemurhan hyppäämällä parvekkeelta.
Ylihoitajan huone sairaalan ylimmässä kerroksessa.
Juhla/liiikuntasali. Näyttämöllä lienee pidetty erilaisten juhlapäivien ohjelmaa.
Potilashuone.
Nämä kahden hengen huoneeseen tarkoitetut kaapit eivät olleet potilaiden suosiossa, sillä ne muistuttivat liikaa ruumisarkkuja.
Tässä huoneessa on kesällä 2019 asunut paikallinen asunnoton.
Katolta näkymää Saimaalle.
Sairaalan päätyä,
Kuva on sairaalasta alla näkyvään asuinrakennukseen menevästä käytävästä. Ilmanlaatu oli luonnollisestikin tunnelissa huono.
Sairaalan työntekijöiden asuinrakennus, joka on sairaalan tavoin ollut pitkään tyhjillään. Parantolat sijoitettiin usein mäntymetsiin, joiden ilmalla uskottiin olevan eheyttäviä vaikutuksia.
Lähteet
yle.fi/uutiset
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tubsuomi.html (LKT Arno Forsiuksen lääketieteen historiaa käsittelevät sivut)
Tautien historia-radiosarja Yle Areenassa
Duodecim Terveyskirjasto
Kaikki kuvat tekijän ottamia
Katso myös
Vastaavat tekstit Paiholan ja Pielisjärven psykiatrisista sairaaloista:
Kommentit
Lähetä kommentti